Kotimaakuntani historiateokseen pääsin kirjoittamaan sotia seuranneesta jälleenrakennuskaudesta ja seuraavien vuosikymmenten koko Suomea myllänneestä yhteiskunnallisesta rakennemuutoksesta. Mielenkiintoinen työ ulottui ajallisesti vuoteen 1991 eli Neuvostoliiton hajoamiseen saakka.
Kyseessä oli henkilökohtaisestikin erittäin mukava tutkimusaihe, sillä olin viettänyt kouluvuoteni samaisessa maakunnassa, tosin pääosin vain Lappeenrannassa. Nyt sain tutkina koko maakunnan kehitystä sekä taloudellisesta että henkisestä näkökulmasta.
Isoon rooliin nousivat kysymykset itärajasta ja identiteetistä. Miten rajasuhde maailman toiseen supervaltaan ja toisaalta kuinka hiukan epämääräinen eteläkarjalainen identiteetti syntyivät. Suhteet rajalla olivat ajoittain jännittyneitä, ja identiteetistäkin kiisteltiin oikein kunnolla. Mutta molemmista löytyivät ne myönteiset puolet. Viipuri oli menetetty, mutta toisaalta Neuvostoliiton valtavat markkinat olivat lähellä. Ja se identiteetti, siitä muokkautui aivan omanlaisensa.
Rajamaakunta. Etelä-Karjalan historia II. Toimittaneet Anu Talka ja Jyrki Paaskoski. Etelä-Karjalan liitto 2019.
